Ovatko nämä suomalaisten rockfestivaalien kuumimpia kiinnityksiä?

Musiikkibisneksen ongelmat näkyvät kuluttajien kannalta positiivisesti ainakin festareiden esiintyjäkattauksissa. Tänä päivänä on enää turha nillittää, että kaikki kovimmat bändit jäävät kauas Suomesta. Makuasioista ei tietenkään sovi kiistellä, mutta seuraavat artistit muuttanevat monien musiikin suurkuluttajien päiväunet toteen.

Green Day

Yhdysvaltalainen punk rock -yhtye on kasvanut hiljalleen alkuaikojensa suoraviivaisesta kaahauksesta viimeisten albumiensa stadioneita täyttävään soundiinsa. Helsingin Kyläsaaren keikka vuonna 2010 oli jo melkoista hemmottelua, ja harva silloin arvasi kolmikon palaavan Suomeen festariesiintyjäksi. Niin vain kävi, sillä Rock The Beach -tapahtuma Helsingissä Hietaniemen uimarannalla tarjoilee maailman suosituinta punkmusiikkia.

Rammstein

Rock The Beach tarjoilee myös säännöistä piittaamatonta saksalaista tykitystä. Tarkoituksellisen överiksi vedetty raskaan metallin ja elektronisten sävyjen yhdistely ei ehkä paperilla kuulosta valtavirran meiningillä, mutta Rammstein on tarttuvuudellaan räjäyttänyt potin useastikin. Suosionsa huipullakin yhtye on osannut ja uskaltanut hätkähdyttää esimerkiksi pornahtavilla musiikkivideoillaan. Lavashow jättää tuskin paatuneimpiakaan viilipyttyjä kylmäksi.

Blur

90-luvun brittipopin seuratuin valtataistelu käytiin Blurin ja Oasiksen välillä. Kun jälkimmäinen jämähti jo kolmannella albumillaan pömpöösiin omien ideoidensa toistoon, kehittyi Damon Albarnin vetämä Blur täysin omilla poluillaan kulkevaksi vaihtoehtorock-yhtyeeksi. Provinssirockin lavalla nähdään yhtye, joka saa varmasti kylmät väreet vanhempien faniensa käsivarsille mutta saanee myös nuoremman väen riehaantumaan vanhoilla klassikkoralleillaan.

System Of A Down

Jo kovin väljähteestä Nu Metal -genrestä muistelee mieluiten kalifornialaisen System Of A Downin tekemisiä. Visulahdessa pääsee kuulemaan näitä kesäloman tahteja, kun SOAD saapuu Mikkelin Jurassic Rockiin. Provinssirockin keikka vuonna 2011 oli jo maino, eikä kappalerakenteiden kanssa temppuilevan mutta samalla hillittömän tarttuvan yhtyeen onnistumista voi epäillä tälläkään kertaa. Meininki on kuin luotu genrerajoista piittaamatonta ja energistä rockmusiikkia arvostavalle yleisölle.

Biffy Clyro

Jottei hehkutus mene aivan vanhojen muisteluksi, on muistettava, että ei kaikki ollut ennen paremmin. Ruisrockiin saapuva Biffy Clyro on osoittanut, että paikoin teinisöpöilyltä kuulostavaa poprockia voi yhdistää myös keskittymistä vaativiin vaihtoehtorock-sävyihin. Alku voi toisinaan hämätä, sillä American Pie -elokuvat eivät sittenkään saa näistä tunnusbiisejään. Asenteesta kertoo paljon jo tuorein koukeroinen tuplalevy, jonka skottibändi julkaisi suurimman menestysalbuminsa jälkeen.

Huippuhetkiä riittää koko Suomen lyhyen kesän läpi, eikä edellinen listaus ole laisinkaan kattava. Makuasioista väittely on toisaalta turhaa, mutta silti useimmiten mukaansatempaavaa. Kommentteihin on enemmän kuin suotavaa listata omia kesän poimintojaan!