Tulane-yliopiston tohtoriopiskelija Yhdysvalloissa löysi ’Valerianan’ vahingossa.

Yliopisto-opiskelija onnistui tekemään vuosisatojen löydön, täysin ”vahingossa”.

Luke Auld-Thomas, Tulane-yliopiston tohtoriopiskelija Yhdysvalloista, oli vierailemassa Kaakkois-Meksikossa Campechen osavaltiossa, hetki sitten Googlessa tekemänsä haun vuoksi.

Arkeologi avasi asiaa BBC:lle

– Olin suunnilleen Google-haun sivulla 16 ja löysin laserin avulla tehdyn kartoituksen, jonka meksikolainen ympäristönseurantajärjestö oli tehnyt.

Hänen mainitsemansa lidar-tutkimus on kaukokartoitustekniikka, jossa lentokoneesta laukaistaan laserpulsseja. Tämä auttaa kartoittamaan ja tunnistamaan maaperän alle hautautuneita kohteita.

Kuva: Youtube / BBC

Kun Auld-Thomas käsitteli tietoja, hän törmäsi sattumalta valtavaan muinaiseen kaupunkiin, joka sijaitsi Edinburghin kokoisella alueella. Alueen uskottiin olevan suuri maya-kaupunki, jonka sivilisaatio katosi noin 3 000 vuotta sitten.

Mayat tunnettiin erottuvista temppeleistään ja kaupungeistaan, jotka säilyivät vuosisatojen ajan.

Sodan ja tautien vuoksi suurin osa muinaisesta kaupungista katsoi – siinä asui arvioiden mukaan enimmillään 30 000 – 50 000 asukasta.

’Valeriana’ on nimi, jonka arkeologiryhmä antoi piilotetulle kaupungille, ja sen uskotaan olleen asuttu noin vuosina 750–850 jKr.

Toiseksi suurin löytö

Kyseessä on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin maya-kohde Calakmulin jälkeen, joka sijaitsee noin 100 kilometrin päässä.

Valitettavasti kaupungista ei ole kuvia, mutta arvioiden mukaan sen pinta-ala oli noin 16,6 neliökilometriä ja siihen kuului pyramideja, urheilukenttiä ja taloja.

– Se viittaa siihen, että alueella asui valtava määrä ihmisiä, Auld-Thomas sanoi.

– Minun on jossain vaiheessa mentävä Valeriana-kaupunkiin. Se sijaitsee niin lähellä tietä, miten voisin olla menemättä? Mutta en voi luvata, että toteutamme siellä projektin.

– Yksi haittapuoli useiden uusien maya-kaupunkien löytämisessä lidar-tekniikan aikakaudella on, että niitä on enemmän kuin mitä voimme koskaan toivoa tutkivamme.

Professori Elizabeth Graham, University College Londonista, ei ollut mukana tutkimuksessa, mutta hän lisäsi:

– Tärkeintä on, että alue oli varmasti asuttu – siis asuttu menneisyydessä – eikä, kuten paljain silmin näyttää, asumaton tai villi.

Koko tutkimus on julkaistu tieteellisessä Antiquity-lehdessä.