Mies löytää savupiipusta likaisen käärön – käsittämätön totuus paljastuu vasta, kun hän lukee sen

Takkatulen ääressä on ihana istua, lukea ja juoda kuumaa juomaa. Samaan aikaan savupiipusta nouseva savu tuo miedon tuoksun, joka on ainakin minun mielestäni miellyttävä.

Savupiipun sisäpuolella ei yleensä ole muuta kuin muuratut tiilet ja paljon nokea. Aberdeenista, Skotlannista kotoisin oleva mies teki kuitenkin todella ainutlaatuisen löydön savupiipusta, kun hän remontoi omakotitaloaan. Savupiipusta löytyi erikoinen kasa ”roskaa”, jonka mies oli jo heittämässä pois.

Mies päätti kuitenkin tarkastella sitä tarkemmin ja huomasi pitelevänsä käsissään jotain muuta kuin roskaa… Kotia remontoidessa on kamalaa löytää kosteusvarioita, jotka ovat saattaneet lymyillä huomaamattomina jo vuosia. Kosteus aiheuttaa samaan aikaan homehtumista, jonka seurauksena kehosi altistuu haitallisille aineille. Kukaan ei luultavasti odottaisi löytävänsä tuntematonta esinettä tutusta ja turvallisesta ympäristöstä.

Miehen löytö vaikutti aluksi likaiselta roskakasalta. Kääreet olivat hidastaneet savun etenemistä piipussa ja muuttuneet tämän seurauksena aivan noen ja lian peittämiksi. Mies avasi rätit varovaisesti ja huomasi että ne sisältävät merkkejä, jotka muistuttivat aivan jonkinlaista karttaa.

Mies vei kaiken materiaalin Skotlannin kansalliskirjastoon Edinburghiin, jossa hän toivoi saavansa ammattilaisen apua. Tutkijat ryhtyivät avaamaan kääreitä varovasti ja he muuttuivat todella innostuneiksi huomatessaan mitä ne todella olivat.

”Roska” olikin 2,1 metriä korkea ja 1,5 metriä leveä kangas. Se oli ainutlaatuinen pala historiaa! Kyseessä oli kartta, tai ainakin se oli ollut kartta.

”Saimme avattua kankaan ja olin todella kauhistunut, kun huomasin missä kunnossa se oli. Suurin osa kartasta oltiin kadotettu”, Claire Thompson kertoo Skotlannin kansalliskirjastosta.

Entä jäljelle jääneet kankaat? ”Kangaspalat oli vaikea yhdistää toisiinsa”, Thompson kertoo ja jatkaa: ”Meidän täytyi stabilisoida kangas ennen uudelleenjärjestämistä, käsittelimme kankaan niin että sitä pystyi jälleen tutkimaan turvallisesti.”

Ensimmäinen kysymys: kuinka ihmeessä kartta oli päätynyt paikallisen miehen savupiippuun? Vuosisatoja sitten, tämä kartta olisi ollut yläluokan seinällä. Tietyt vihjeet johtivat kartan alkuperäisen tekijän jäljille.

Kartta sisälsi lukuisia viitteitä taiteilijasta ja iästä. Kartassa oli King William III:n ja Kuningatar Maryn kasvot, jonka avulla tutkijat päättelivät kartan olevan noin vuodelta 1690. Kartassa oli myös muita vihjeitä…

Kartalle oli piirretty Hollantilainen laivasto, joka oli valloittamassa Kiinaa ja Portugalia – tämä viittasi myös vahvasti siihen että kartta oltiin tehty 1600-luvun loppupuolella. Hollatilaisia kuvailtiin sankarillisina ja sivistyneinä, kun taas espanjalaiset olivat ”pahoja valloittajia.” Tästä voi päätellä, että espanjalainen ei ollut ainakaan kartan alkuperäinen tekijä.

Joten kuka kartan oli tehnyt? Tutkijat saivat lopulta selville totuuden: kartta oli englantilaisen, George Wildeyn käsialaa. Tämä ei kuitenkaan ollut koko totuus, sillä Georgella oli tapana kopioida karttoja, joita muut taiteilijat olivat piirtäneet… Kuka oli siis alkuperäinen tekijä?

Tutkijat jatkoivat tutkimuksia ja lopulta he olivat löytäneet oikean henkilön: kartan oli tehnyt hollantilaismies, Gerald Valck. Samalla tämä selitti miksi kartta piti hollantilaisia hyvässä valossa ja espanjalaisia ”paholaisina.”

Erästä asiaa ei kuitenkaan saatu selville… Miksi ihmeessä kartta oli päätynyt skotlantilaismiehen savupiippuun?

Tutkijat epäilevät että kartta oltiin piilotettu uskonnollisista syistä. Koristeltu kartta, jossa oli Protestantti kuningas ei oikein soveltunut Rooman Katoliseen Skotlantiin.

”Tämän kartan tutkiminen oli yksi haastavimmista tehtävistä, joita tiimimme on koskaan kohdannut”, Kansalliskirjaston tutkija , Dr. John Scally kertoo.

”Oli todella lähellä, että tämä kartta olisi päätynyt kaatopaikalle, mutta onneksi se pääsee nyt ansaitsemalleen paikalle kokoelmassamme”, Dr. Scally kertoo.

Löydät tapauksesta kertovan videon alapuolelta!

On outoa ajatella, että omassa talossa voisi olla jopa satoja vuosia vanhoja aarteita. Jaa uutinen, mikäli pidit sitä mielenkiintoisena ja uskot että ystäväsi haluaisivat lukea saman tarinan!

Lähde: Boredomtherapy.com