On todella surullista, että ihmiset jäävät jumiin väkivaltaisiin parisuhteisiin. Tekstiviestejä lukemalla huomaa, että tämä mies oli aivan liian kontrolloiva ja samalla manipuloiva.

Perheväkivallasta puhuminen saattaa olla vaikeaa, lisäksi uhreja myös uhataan rajummalla väkivallalla, mikäli he kertovat asiasta ulkopuolisille.

Tässä tapauksessa nainen päätti kuitenkin itse kertoa, kuinka kaikki tapahtui ja kuinka hän onnistui pääsemään pois hirveästä suhteesta:

”Ex-mieheni oli kiltti ja rakastavainen mies. Hän oli sellainen siihen asti, kunnes pudotin painoani (olin 160cm pitkä ja painoin 90kg, joten oli pakko.) Sain tämän jälkeen työpaikan. Yhtäkkiä minä petin puolisoani, pudotin painoa, jotta saisin miehiä, olin pudottanut painoa 36 kiloa ja en voinut ostaa uusia vaatteita, sillä ne olivat liian paljastavia.”

Nainen eli jatkuvassa pelossa ja hän halusi pitää rakkaan, mutta väkivaltaisen miehensä tyytyväisenä.

1

Viestit olivat todella kontrolloivia, eikä nainen pystynyt vastaamaan niihin olleessaan töissä.

2

”Tony oli kollegani. Tiesin, milloin hän kirjautui ulos töistä, sillä aloitin oman työvuoroni siihen aikaan. Hän auttoi minua vaihtamaan autonrenkaan, jonka seurauksena minä panin häntä (ilmeisesti.)”

3

”Olin yötä töissä tapaamani naisen luona. Hän tiesi sen ja laittoi tämän viritti tämän vuoksi ansoja.”

4

”Kävin äitini luona muutaman vuoden välein. Minulla oli valtava mustelma kädessäni, sillä mieheni oli purrut minua.”

”Mustelma oli niin paha, että se näkyi noin kuukauden ajan. Tarpeeksi kauan, jotta äitini näki sen ja siitä pystyttiin ottamaan kuva rikostutkintaa varten, kun ilmiannoin mieheni muutaman viikon kuluttua.”

5

6

”Minun oli soitettava hänelle keskiyöllä aina, kun olin äitini luona kylässä. Mies halusi varmistaa, että en ollut humalassa tai jossain muualla.”

Mies löi ja ahdisteli minua seksuaalisesti. Hän odotti minua työpaikkani ulkopuolella, eikä kertonut kantavansa asetta, jonka hän oli juuri ostanut. Halusin mennä ulos kahden työkaverin kanssa (naisia), kun täytin 23. Kerroin hänelle asiasta jo viikkoja aiemmin. Syntymäpäiväni koitti ja mies löi minua kasvoihin ja iski pääni lattiaan, tämän jälkeen hän lähti töihin. Yritin mennä poliisin puheille keskellä yötä, hän ei päästänyt. Yritin kävellä hänen vanhempiensa luokse ja kysyä, oliko tämä normaalia nuorten avioliitoissa. Ex-mieheni isä työskenteli pastorina. 

Uskalsin vihdoin lähteä, kun hän satutti koiraani ja kissaani. Olin töissä, pakkasin laukun, lemmikkini ja niiden ruoat ystäväni luona ja soitin poliisille. Käytin tunteja kuvatakseni kaikki mustelmat ja kirjoittaakseni lausunnon. Näin hänet vain muutaman kerran tämän jälkeen, jokainen tapaaminen tapahtui oikeudessa. Mies lupasi tukea minua taloudellisesti, mikäli hylkäisin syytökseni. 

Mies sai useita syytteitä ja hänet tuomittiin. 

3 vuotta myöhemmin voin itse asiassa erinomaisesti. Minulla on oma asunto, hyvä työ ja lemmikkini voivat hyvin. Rahatilanteeni on oikeudenkäyntikulujen vuoksi huono, mutta se ei ole suuri murhe. Olen todella ylpeä itsestäni ja siitä, mitä tein. Halusin jakaa tarinani muille ihmisille, sillä en koskaan saanut itse apua tilanteeseeni. Halusin myös purkaa ajatukseni internet-käyttäjille sen sijaan, että olisin pitänyt tiedon niin pitkään itselläni. 

Säästin tekstiviestit, jotta voin muistuttaa itseäni siitä, kuinka pitkälle olen päässyt.”

Jaa tämä tarina, mikäli et hyväksi minkäänlaista perheväkivaltaa!