Tekoäly ja keksitty historia johtavat turisteja harhaan – tällaisia ovat matkailun erikoisimmat huijaukset

Matkakohteita etsitään nykyään yhä useammin sosiaalisesta mediasta ja erilaisilta matkailusivustoilta. Kauniit kuvat, kiinnostavat tarinat ja muiden matkailijoiden arvostelut voivat saada tuntemattomankin nähtävyyden vaikuttamaan vierailun arvoiselta.

Aina verkossa esitettyihin tietoihin ei kuitenkaan kannata luottaa.

Viime aikoina matkailijoita ovat hämmentäneet niin aidolta näyttävät historialliset rakennelmat kuin tekoälyn keksimät luontokohteetkin.

CNN nosti syyskuussa esiin useita tapauksia, joissa matkailijoiden odotukset ja todellisuus ovat olleet kaukana toisistaan.

Italiassa turistit maksoivat pääsystä keksittyyn antiikin nähtävyyteen

Pohjois-Italiassa sijaitseva amfiteatteri vaikutti ensisilmäyksellä historialliselta nähtävyydeltä.

Alueella oli veistoksellisia pylväitä, kaunis järvimaisema ja antiikin Kreikasta vaikutteita saanut rakennelma.

Kohteesta löytyi myös useita viiden tähden arvosteluja TripAdvisorista.

Matkailijoilta perittiin vierailusta noin 46 dollaria eli karkeasti 40 euroa.

Todellisuudessa kyseessä ei kuitenkaan ollut antiikin aikainen rakennus.

Franco Malosso -niminen mies oli rakentanut noin 5 000 neliömetrin kokoisen alueen itse. Rakennelmissa oli käytetty myös styroksia, jolla oli luotu vaikutelmaa historiallisista rakenteista.

Malosso ehti esitellä paikkaa turisteille yli vuosikymmenen ajan ennen kuin viranomaiset puuttuivat toimintaan.

Hänet pidätettiin, ja häntä vastaan nostettiin syytteitä muun muassa väärennöksistä.

Tapaus osoittaa, kuinka uskottavalta tarkoituksella vanhaksi rakennettu nähtävyys voi näyttää, varsinkin jos sen taustatarinaa ei tule tarkistaneeksi.

Myös Romeon ja Julian kuuluisa parveke on rakennettu jälkikäteen

Kaikki keinotekoiset matkailunähtävyydet eivät kuitenkaan ole varsinaisia huijauksia.

Hyvä esimerkki löytyy Italian Veronasta, jossa matkailijat vierailevat katsomassa kuuluisaa Julian taloa.

Kohde liittyy William Shakespearen näytelmään Romeo ja Julia.

Näytelmän Julia Capulet on kuitenkin kuvitteellinen hahmo, eikä tarinan tapahtumia voi pitää historiallisina tosiasioina.

Tästä huolimatta Veronassa sijaitsevaan rakennukseen on lisätty parveke, joka muistuttaa näytelmästä tuttua kohtausta.

Julian talosta on tullut yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä.

Kohteen suosio kertoo siitä, ettei matkailijoille aina ole tärkeintä nähtävyyden historiallinen aitous. Myös tunnettuun tarinaan liittyvä paikka voi olla kiinnostava, kunhan sen tausta ymmärretään oikein.

Kiinassa rakennetaan kokonaisia historiallisilta näyttäviä kyliä

Kiinassa on puolestaan noussut suosioon niin sanottuja fanggu-kohteita.

Ne ovat uusia rakennuksia ja kyliä, jotka on suunniteltu näyttämään vanhoilta historiallisilta asuinalueilta.

Kohteissa voidaan hyödyntää perinteistä arkkitehtuuria ja koristeellisia yksityiskohtia, vaikka rakennukset olisivat todellisuudessa melko uusia.

Osa matkailijoista pitää tällaisista paikoista juuri niiden näyttävyyden vuoksi.

Historiallisilta näyttävät kadut ja rakennukset tarjoavat kiinnostavia taustoja valokuville ja sosiaalisen median julkaisuille.

Monet kohteista sijaitsevat myös suurten kaupunkien läheisyydessä, joten niihin on helppo tehdä päiväretki.

Toisin kuin Italian amfiteatteritapauksessa, tällaiset rakennelmat eivät välttämättä perustu kävijöiden harhaanjohtamiseen. Ne voivat olla tarkoituksella rakennettuja matkailukohteita.

Olennaista on, kerrotaanko vierailijoille selvästi, että kyseessä on uusi rakennelma eikä alkuperäinen historiallinen ympäristö.

Tekoäly keksi Australiaan kuumia lähteitä, joita ei ollut olemassa

Yksi erikoisimmista tapauksista liittyy Australiaan.

Tasmanian saarelle alkoi saapua matkailijoita, jotka etsivät luonnon keskellä sijaitsevia kuumia lähteitä.

Ongelmana oli, ettei kyseisiä lähteitä ollut olemassa.

CNN:n mukaan virheellinen matkailuvinkki oli syntynyt tekoälyn tuottamasta sisällöstä, joka oli päätynyt matkailusivustolle.

Tekoäly oli siis esittänyt todellisena paikan, jota ei ollut olemassa.

Tällaista ilmiötä kutsutaan tekoälyn hallusinaatioksi. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tekoäly tuottaa virheellistä tai kokonaan keksittyä tietoa uskottavassa muodossa.

Matkailijoille seurauksena oli turha matka olemattoman nähtävyyden perässä.

Tapaus muistuttaa siitä, ettei edes matkailusivustolla julkaistu yksityiskohtainen kohdekuvaus välttämättä takaa tietojen paikkansapitävyyttä.

Kaikki keinotekoiset nähtävyydet eivät ole huijauksia

Matkailussa on aina ollut kohteita, joiden vetovoima perustuu tarinoihin, lavastuksiin tai tarkoituksella rakennettuihin ympäristöihin.

Esimerkiksi elokuvien kuvauspaikat, teemapuistot ja historiallisia rakennuksia jäljittelevät nähtävyydet voivat tarjota kiinnostavia elämyksiä.

Ongelmalliseksi tilanne muuttuu silloin, jos matkailijalle annetaan tarkoituksella väärä käsitys paikan historiasta tai olemassaolosta.

Italian amfiteatterin tapauksessa vierailijoille esiteltiin uutta rakennelmaa historiallisena kohteena.

Tasmanian tapauksessa taas matkailusivustolle päätynyt tekoälyn tuottama virheellinen tieto sai ihmiset etsimään nähtävyyttä, jota ei ollut olemassa.

Veronan Julian talo ja Kiinan keinotekoiset historialliset kylät puolestaan osoittavat, että myös avoimesti tarinoihin tai jäljitelmiin perustuvat paikat voivat kiinnostaa matkailijoita.

Näin vältät harhaanjohtavat matkailuvinkit

Ennen tuntemattomaan nähtävyyteen lähtemistä kannattaa käyttää hetki tietojen tarkistamiseen.

Erityisen huolellinen on hyvä olla silloin, jos kohde vaikuttaa poikkeukselliselta tai siitä löytyy tietoa vain yhdeltä verkkosivustolta.

Näillä keinoilla voi vähentää turhien pettymysten riskiä:

Tarkista kohde useammasta lähteestä. Etsi tietoa esimerkiksi paikallisen matkailuorganisaation tai virallisen nähtävyyssivuston kautta.
Tutustu arvosteluihin kriittisesti. Pelkät viiden tähden arviot eivät vielä todista kohteen aitoutta.
Varmista sijainti kartalta. Tarkista, löytyykö paikasta ajantasaisia kuvia, yhteystietoja ja vierailuohjeita.
Selvitä nähtävyyden historia. Jos paikkaa markkinoidaan historiallisena, kannattaa tarkistaa, milloin se on oikeasti rakennettu.
Suhtaudu tekoälyn antamiin vinkkeihin varauksella. Tekoälystä voi olla apua matkan suunnittelussa, mutta yksittäisten kohteiden olemassaolo on hyvä varmistaa luotettavasta lähteestä.

Lähde: abc17news